Halusin apua

"Minut on kasvatettu vahvuuteen ja että ihminen pärjää, kun vain haluaa. Niinpä ei ollut mikään ihme, että halusin pelastaa ja raitistaa alkoholistin. En kuitenkaan tiennyt, että olin löytänyt "voittajani", jolle minun vahvuuteni hävisi."

Minut on kasvatettu vahvuuteen ja että ihminen pärjää, kun vain haluaa. Niinpä ei ollut mikään ihme, että halusin pelastaa ja raitistaa alkoholistin. En kuitenkaan tiennyt, että olin löytänyt "voittajani", jolle minun vahvuuteni hävisi. Alkoholistin juomisen lisääntymisen myötä minulta loppuivat voimat ja jäin odottamaan helppoa ratkaisua - alkoholistin kuolemaa. Yritin saada häntä pakkohoitoonkin, mutta juopumispidätysten puuttumisen vuoksi sekään ei onnistunut. Luovutin, mutta en hakenut mitään apua itselleni.

Tietämättäni minua oli seurattu. Eräs raitistunut alkoholisti, joka oli tuttavamme, oli huomannut muutoksen minussa. Hän kertoi minulle Alvoista, mutta en kokenut tarvetta ryhmään, jossa keskustellaan ja juodaan kahvia. Näin hän minulle kertoi. Meni aikaa puoli vuotta ja menin avoryhmään tämän samaisen raitistuneen alkoholistin mukana. Siellä puhuttiin avoimesti sairaudesta nimeltä alkoholismi sen oikealla nimellä. 

Menin seuraavalla viikolla ryhmään ja halusin ensimmäisen askeleen mukaan myöntää voimattomuuden omaan elämääni. Se oli muuttunut paljon juomisen aikana: en osannut enkä uskaltanut itkeä enkä nauraa. Toisessa askeleessa pyydetään apua terveytemme palauttamiseen. Alussa ajattelin, että minkä terveyden? Olin silloin nuori ja fyysisesti terve, mutta mitenkähän olikaan tämän lyhyen kiitoradan kanssa, joka kulkee korvien välissä. Se oli ihan sekaisin. 

Vahvuuteen kasvatettuna avun pyytäminen on ollut vaikeaa. On pitänyt kokeilla monta kertaa omia konsteja ennen kuin olen saanut suuni auki, soittanut kummille tai toiselle ryhmän jäsenelle ja pyytänyt apua. Ja se helpotus, kun apua on saanut, pyyteetöntä ja rakastavaa apua. Sitä Al-Anon tarjoaa kaikille meille sitä haluaville. Tarvitsijoita on varmaankin enemmän. 

Tämän koronan rajoitusten ja kesätaukojen jälkeen aukeaa jälleen ryhmien ovia ja apua on saatavilla. Ei ole heikkoutta sitä pyytää. Se on viisautta.

Loppukesän terveisin Riitta

Toipumiskertomus on poimittu lehdestä: Tietoavain 08/2020