AL-ANON KIRJALLISUUTTA

Toivoa tähän päivään

LUKUNÄYTE KIRJASTA

Toivoa tähän päivään on kokoelma päivittäisiä ajatuksia ja mietteitä, jotka perustuvat alkoholismi perhesairauden piirissä kasvaneiden Al-Anon-jäsenten kokemuksiin. Vaikka Al-Anon-perheryhmät on tasavertaisten yhteisö, jäsenistömme on uskomattoman monimuotoinen. Alkoholismi ei syrji ketään. Sen tuho vaikuttaa jokaiseen juovan ihmisen lähellä. Kuitenkin alkoholistikodissa kasvaneina erotumme muista erityisesti siinä, että lapsina elimme alkoholismin parissa vailla valinnan mahdollisuutta. Koska myös vanhempamme ja sisaruksemme olivat saman perhesairauden satimessa, meillä ei ollut terveen käyttäytymisen mallia.

Vuonna 1997 maailmanpalvelukokous, laajin Al-Anon-ryhmäomatunto, vastasi yhteisön pyyntöön ja hyväksyi aloitteen "antaa lupa laatia päivittäinen lukemisto Al-Anon aikuiset lapset -ryhmälle". Koko yhteisöä pyydettiin kirjoittamaan kokemuksistaan ja maailmanpalvelukokouksen hyväksymän kirjallisuuden tuottamisprosessi käynnistyi.

Tämän kirjan muotoutuessa tapahtui kuitenkin jotain uskomatonta. Vaikka se täyttää ehdottomasti maailmanpalvelukokouksen linjauksen, että se on suunnattu "Al-Anon aikuiset lapset -ryhmälle", se on vielä paljon enemmän. Kirjan vaikuttavat esimerkit toipumisesta, Al-Anon-työkalujen käytöstä ja yhteisömme rakkaudesta pätevät yleisesti ylittäen kaikki rajat. Aiheet kattavat useita teemoja koskien kaikkia Al-Anon-jäseniä samoin kuin ketä tahansa, joka etsii tietoa tai haluaa toipua alkoholismi perhesairaudesta.

Al-Anonin ensimmäisessä päivittäisessä lukemistossa Päivä kerrallaan Al-Anon-perheryhmässä todetaan: "Mitä erilaisempia ovat kokemuksemme, sitä suurempia ovat voima ja toivo." Rohkeutta muuttua: Päivä kerrallaan Al-Anon-perheryhmässä -kirja jatkaa tätä ajatusta: "Sydämemme sykkivät saman asian puolesta, vaikka jokainen meistä on ainutlaatuinen." Ole mukana päivä kerrallaan, kun jatkamme perinnettä ja avaamme sydämemme jakaaksemme kanssasi toivon, avun ja ystävyyden, joista meillä on ollut etuoikeus nauttia.

1. tammikuuta

Aiemmin olen liittänyt monia epämiellyttäviä tunteita sanaan "koti". En koskaan tiennyt, mikä kotona odottaisi ja olin liian häpeissäni pyytääkseni kavereita sinne. Halusin paeta kotoa, eikä se ollut mikään turvapaikka. Vaikka olen ollut samaa mieltä sanonnasta "Ei ole kodin veroista paikkaa," virnistin ja tunsin kipua sydämessäni siitä puhuttaessa.

Al-Anonin avulla olen alkanut uudistaa elämääni uusien asenteiden ja uusien määritelmien avulla. Sana "perhe" tarkoittaa "Al-Anon-perheryhmiä", missä minulla on uusi itse valittu perhe. Se auttaa minua, toisin kuin alkuperäinen perheeni. Uusi perheeni ehdotti, että löytäisin "koti"-ryhmän. Siihen tunnen todella kuuluvani. Vakavista sairauksista huolimatta käyn aina kotiryhmäni palavereissa ja osallistun asiakokouksiin, ryhmäomantunnon mukaisiin päätöksiin ja palveluun. Kukaan ei pakota minua tekemään näitä asioita. Teen niitä, koska olen päättänyt sitoutua tähän ryhmään, tähän perheeseen.

Kotiryhmästäni saan niitä rakennusaineita, joita lapsuudessani en saanut riittävästi: johdonmukaisuutta, läheisyyttä, tunne-elämän syvyyttä ja hyväksyntää. Koska jaan kotiryhmäni jäsenten kanssa asioita viikko toisensa jälkeen, he tuntevat sisimpäni, salaisuuteni ja puutteeni. He näkevät itsensä minussa, ja minä näen itseni heissä. Opimme rakastamaan toisiamme ja hyväksymään toisemme ja itsemme. Varauksetta voin todellakin sanoa, että ei ole minun suloisen kotiryhmäni veroista paikkaa.

Päivän mietelause

Maailma on paljon suurempi kuin minun alkuperäinen perheeni.

"Kun läheiseni alkolismi toi minut Al-Anoniin, löysin samalla kakkosperheen. Sen avulla opin havaitsemaan kauan kätkössä ollet piirteeni. Tämä perhe on minua varten. Tänään iloitsen siitä, että voi kuulua siihen." 

(Rohkeutta muuttua, s. 11)